maanantai 15. helmikuuta 2010

tyhjä mieli
























Pettymys raksuttaa korvien
välissä joku huutaa kimeällä
äänellä moittiii ja suu vääntyy
suru-muotoon.

Pettyneiden sormien välistä
valuu harmaa sora ja hiekka 
Punertavan kämmenen taitan
kupiksi, eihän vesi siinä kauaa viivy.
Ei mikään ole pysyvää.

Suu jähmettyy suru-muotoon.
Likaiset hiukset haisee.
Aivot jäätyy möykyksi,
sitten lyöt sen sirpaleiksi.
Vai sulatatko velliksi
paahdat korvennat
mustaksi,
Pillillä ajatukset pois
nenän kautta ja korvista
ulos
eihän mikään ole pysyvää.

Kaiva silmät päästä
tai sokaise ne
tai anna uudet
hanki käytetyt, kierrätetyt
koska

haluan nähdä aidosti,
eikä tämäkään hetki ole pysyvä

1 kommentti: