Sain eilen illalla kuulla, että kaverini on nukkunut pois. Tuntuu aivan epätodelliselta. En voi uskoa tätä. Tää on ihan kauheeta, niin epätodellista! En ole edes itkenyt vielä kunnolla, koska en pysty käsittää tätä. Neutraali olo. Kamala olo. Tekisi mieli itkeä, mutta itku ei tule. Ei tää ole totta, pahaa unta vain...
Ei, kyllä tää on totta. Me tutustuttiin kesällä -08 kun oltiin samaan aikaan kielikurssilla Maltalla. Hän oli niin iloinen, omanlainen, ihana, kaunis, mukava. Me naurettiin, nukuttiin vierekkäin, hipsutettiin, pelleiltiin. Hän kävi meillä ja me halattiin. Miten, joku ihminen voi yhtäkkiä olla poissa. En pysty käsittää, etten enää koskaan tule näkemään häntä. Kamala ikävä.
Käteni tärisee...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti