avainsanoja

Päänsärky, turvotus, ahdistus, vihastus, ärsytys...Siinä muutamia tämän päivän avainsanoja. Heräsin taas ihan sietämättömän kovaan päänsärkyyn. En ymmärrä mistä tämä johtuu. Syynä ei ainakaa voi olla syömättömyys, koska eilen mätin elimistööni varmaan kahden mun kokoisen tytön tarvitseman määrän ruokaa. Huh huh. En todellakaan osaa syödä: syön joko liian vähän tai liikaa?! Miten voisin päästä sille 'kultaiselle keskitielle'? Voisiko joku neuvoa, kuinka löydän sen tien? Pitääkö mennä suoraan, vasemmalle ja sitten kenties oikealle?

Turvotus on tietty yksi avainsana juuri siksi, koska söin niin vi-tus-ti, että tottakai olen nyt kuin mikäkin pallo. Ja ahdistus, vihastus ja ärsytys, noh niin...

Tänään mulla ei onneksi ollut koetta, saan piiloutua kotiin löysiin vaatteisiin. Ja kun on yksin kotona, kukaan ei ole katsomassa, mitä syön. Siispä päätin, että päivällä en syö mitään ja illalla aion syödä n. 400kcal niin säästyn turhalta jutustelulta mun syömisistä. En tosin usko, että edes uskaltaisin syödä enempää kuin 400kaloria eilisen jälkeen. Pelkään, että jotenkin kummasti saattaisin lihoa tällä hetkellä pienestäkin mandariinista. Tuntuu, että eilinen suuri ruokamäärä sai mun elimistön sellaiseen tilaan, että nyt se lihoo, jos se saa vähänkin lisää ruokaa.

400kaloria, vihreä tee, vatsalihas -liike, venyttely, poikaystävä<3, leipominen, siinä tämän päivän tulevia avainsanoja aikaisempien lisäksi (toivottavasti muutama aikaisimmista lähtisi pois). Aion juoda ainakin 4kuppia vihreää teetä, koska se laskee turvotusta ja nopeuttaa tosi hyvin aineenvaihduntaa. Vatsoja teen taas n.400 kappaletta. Oon itse tehnyt itselleni sellaisen ohjelman, jossa tulee tehtyä juuri tehtyä 400 vatsalihasta. Onko mulla joku nelos -teema? :-D

Alku viikosta muhun iski joku spagaatti-salama. Päätin, että alan venyttelemään joka päivä 30min, ja harjoittelen spagaattia. Sovittiin mun poikaystävän kanssa, että jos saan spagaatin maaliskuussa, se ostaa mulle jotain kivaa. (Oikeastaan, sovin sen 'ostamis' -kohdan lähinnä itseni kanssa hihi, mut kyllä mä saan C:n tähän sopimukseen vielä mukaan.)

Tänään aion nähdä poikaystävääni. C tulee meille, ja me aiotaan leipoa muffineja. Sain tädiltäni nimipäivälahjaksi muffinit ja leivonnaiset -kirjan. Se on aivan ihana! Itse en aio syödä muruakaan, mutta tykkäänkin enemmän tehdä niitä kuin syödä. Rakastan leipomista.

Enemmän rakastan poikaystävääni. Hän on ihan erikois -laatua. C:lle kerron oikeasti KAIKEN. Hän jaksaa aina kuunnella mun sairaita juttuja ja yrittää auttaa mua. Siitä varmaan tuntuu, et se ei pysty mitenkään auttaa mua tän sairauden kanssa, mut tosiasiassa se on jo todella suuri apu, että Se vaan on mun vierellä.