Huomenna lähdetään maalle. Pääsen varmaankin puusaunaan, joten pesen hiukseni silloin.
Lauantaina on hautajaiset. Olen lähdössä mummolaan, muttei siellä olekaan enää kuin äitini äiti, toinen mummini. Puolet mummolasta puuttuu, se osa me mennään hyvästelemään.
Mummini kuoli 14.toukokuuta ja sunnuntaina 13.toukokuuta mä kävin katsomassa häntä sairaalassa. Hän oli luultavasti tajuttomassa tilassa - ei vastannut puheeseen tai kosketukseen, ei avannut silmiään. Hengitti raskaasti, aivan kuin olisi nukkunut koko ajan.
Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä näin unta, jossa mummini kertoi minulle, kuulleensa mitä sanoin hänelle sairaalassa. "Kyllä minä kuulin sinut", hän sanoi omalla hauskalla äänellään unessani ja hymyili. Sitten maanantaina hän kuoli.
Jotenkin haluan uskoa, että hän kertoi mulle unessa, että oikeasti kuuli mut. Eihän se niin luultavasti ole, mutta mä haluan uskoa, että on.
En tiedä, miten mä selviän lauantaista. Itkettää jo ajatuskin siitä.
kuuli se <3
VastaaPoistat. M
voimia!
VastaaPoista<3
VastaaPoista<3 rutistus... KYLLÄ SE KUULI,
VastaaPoistavaari oli samassa tilassa kuolinvuoteellaan, hengitti just noin, miten kuvailit. raskaasti, ihan kuin olisi unessa. kuitenkin uskon et se oli vielä täällä. ja kuuli. koska kun mun piti lähteä ja en tiennyt mitä sanoin ja totesin että "moikka vaari" niin se ynähti jotain ja liikautti kättään mummin kädessä.
se kuoli sinä iltana ja kuollessaan avasi silmät ja katsoi suoraan mummin silmiin.
kyllä se kuuli. kumpa olis se jokin "taivas" missä tapais nää kuolleet rakkaat taas...vaikee uskoa. ollaan vaan kemiaa, ja kuten muutkin eläimet, tai joku kasvi. ollaan vaan älykkäitä ja ehkä itse keksitty taivas ja muut. mut jostain syystä uskon myös, että mun vaari ja sun mummi, ne kuuli molemmat.
hankalia asioita, ja en tajunnu ees kysyy tänään miten ne hautajaiset meni, mut jutellaan siitä huomenna!