En muista, milloin viimeksi, olisin lähtenyt jonnekin iltayhdeksän jälkeen. Päinvastoin, kotona täytyy tätä nykyä olla viimeistään puoli kahdeksalta, että ehditään rauhoittua Leon kanssa ennen iltapuuron syöntiä. Sitten iltapesut ja tisut ja pää tyynyyn.
Olen kateellinen ystävilleni, jotka lähtevät vaille kymmenen tapaamaan nopeasti ystävää, käyvät pienellä kävelyllä tai hengailevat ulkona tai ystävän luona. Palaavat sitten kotiin joskus puolenyön aikoihin tai jopa myöhemmin. En tarkoita juhlimista, vaan sellaista tavallista oleskelua kellonajasta riippumatta. Sellaista mullakin oli ennen.
Saatoin lähteä ulos juurikin näin kesäiltana kymmenen aikaan, tulla kotiin parin kolmen tunnin päästä, ja nukkua seuraavana päivänä puoleen päivään. Nykyään kauhistuttaa, jos en nuku vielä 24-01 aikaan, koska yöunet kestävät nykyään vain tiettyyn kellon aikaan saakka eikä torkkunappulaa ole. Herätyskellona kun ei toimi enää kännykkä vaan sängyssä tuhiseva pikkupoika.
En ole missään vaiheessa katunut sitä, että musta tuli äiti, mutten pysty myöskään kieltää sitä, etteikö kateuden piikki pistäisi mua silloin, kun ystävät kertovat tekevänsä reissuja ulkomaille tai suunnittelevat menojaan tai lähtevät jonnekin minuutin varoituksella eikä mikään rajoita heidän tekemisiään.
Joka kerta, kun minä päätän lähteä jonnekin yksikseni tai jonkun kanssa, lähteminen tapahtuu Leon tarpeet huomioon ottaen, ei omien halujeni mukaan. Totta kai, tämä on itsestäänselvyys, mutta samalla myös radikaali muutos entiseen. Välillä jollain tapaa mua saattaa ärsyttää se, että Leo on niin riippuvainen musta, koska välillä tekisi mieli tehdä juuri niin kuin itse haluan miettimättä muita sen kummemmin. Haluaisi tehdä samalla tavalla niin kuin ennen oli mahdollisuus.
Samalla myös tuo samainen riippuvuus minusta, saa mulle todella tärkeän olon. Mä olen oikeasti se toinen henkilö, joka on Leolle kaikkein tärkein. Mun syli lohduttaa, kun itkettää. Rinta saa rauhoittumaan ja mun tapa syöttää sosetta, saa pojan syömään. Olen tärkeä, erittäin tärkeä monella tapaa. Mun tuoksu on turvallinen, hymy ja ääni tutuimmat isin lisäksi.
Äitinä oleminen on opettenut mulle hurjasti epäitsekkyyttä, vaikken koskaan ole mikään nenäkäs tai omahyväinen mielestäni ollutkaan. Olen oppinut, että mä olen tärkeä, mutta lapsi on aina tärkeämpi ja etusijalla.
Oikeasti, olen mäkin riippuvainen Leosta, sillä tavalla, hyvällä tapaa riippuvainen. Kun jossain vaiheessa saan tunnin kestävän kauppareissun kaverin kanssa tai pari tuntia elokuvissa tai kaupungilla, alan kaivata Leoa. Kotiin on kiva palata, vaikka täällä vallitsisikin välillä hallittu tai hallitsematon kaaos. Yllättäen kaipaankin sitä kello kymmentä, kun valot on himmennetty ja kaikki on niin arkista kotielämää, josta mä nautin.
Ihana teksti <3 Rakastan sun kirjoitus- ja asioidenilmaisutyyliä, se on kepeä mutta samalla voimakas ja tärkeä.
VastaaPoistaxoxo Janna
Ihanasti sanottu:) Kiitos<3
Poistavoi minnuska ihana teksti :) ja ymmärrän kyl mitä tarkotat... mut kyl sä varmaan senki tiedät et ei esim mullakaan mitään rajatonta elämää oo kun on töitä ja muutenkin pitää huolehtii et nukkuu kuitenki pääosin yöaikaan et rytmi pysyy hyvänä :D mutta on se kyl ihan eri asia silti kun jos on lapsi jota pitää miettiä aina kun suunnittelee tekevänsä jotakin. ja tästä tuli just mieleen se kun mä lähin ite eilen hakee niit papereita silt mun kaverilta :D haha
VastaaPoistaihana teksti, ei voi muuta sanoo. jotenki, must on kiva lukee muutaki ku "tänää tehtii sitä ja tätä ja voi meiän mussupussu on niin ihana ja kaikki on täydellistä" -höttöä. kyl sie tiiät. on kiva et sä kirjotat sun pohdinnoista tänne! ja toi lopetus oli aika awwieee hehee tää oli nyt aika sekava kommentti. hali
Niin. Sul ei oo ihan rajatonta, ku asut esim viel kotona. Mut sillee jos mul ei ois Leoo, niin pitäs mennä nukkuu ajois, ku olisin varmaan koulus tai jotain, mut silti olis sellast erilaista, kun on nyt Leon kaa:D Olipas hassusti selitetty. Mut kyl sä tajuut, niinku sanoitki jo.
PoistaIte en oo törmänny juuri ollenkaa sellasiin blogeihin, mis äiti kirjottas myös negatiivisista tunteista ja ajatuksista ja päivistä. Muutama vaan. Ja sit sanotaan ettei ikinä oo oikee mitää sellast. Tuntuu, et moni ohittaa ne tunteet vaan sillee ettei niit sais tuntee, ku on äiti. Et jos alkas miettii ja kuuntelee itteensä enemmän ni ehkä tunteeki huonojaki tunteita.
Ihme selitystä:D Mut onhan se hyvä jos on suurimmaks osaks hyvä olla:) On mullaki hyvä olla suurimman osan ajasta. Nyt ku Leo oli yhen yön poissa niin oli kauhee ikävä sitä<3
Ihana tää sun blogi :) Yks mun lemppareista. -Krista
VastaaPoistaKiva kuulla ;3 Kiitti!
PoistaIhana teksti! Sai ajattelemaan tulevaa :-) oon niin tyytyväinen että löysin sun blogin, nous heti yheks lemppareista. Tosi hyvää kesää teidän perheelle! :--) <3
VastaaPoistaLapsi rajoittaa niitä "entisen elämän" vapauksia, muttei kuitenkaan vie niitä kokonaan pois. Ainakin näin mun mielestä. Et vaikka lapsi rajoittaakin elämän joitain osa-alueita, niin en koe ollenkaan, että olisin menettänyt mitään vaan päinvastoin, saanut paljon lisää.
PoistaKiva kuulla, et mun blogi on yks sun lemppareista<3 Ihanaa!
tossa on justiinsa se syy miksei kenen tahansa kannattais pullautella niitä mukuloita Maailmaan.
VastaaPoistaOlet varmasti itse täydellinen äiti, joka ei ikinä maailmassakaan tunne negatiivisia tunteita. Hyvä niin. Harmi, että poikasi menehtyi, eikä saanutkaan varttua noin täydellisen äidin helmoissa.
PoistaHyvää jatkoa sinulle!
:DDDDDDDDDDDDDDDDDD hyvää päivää. chrisu oli susta kyllä tosi oikeassa.
PoistaOkei:D
PoistaAnonyymiltä taas niin laatu kommentti! Huhhuh, huomaa kyllä että hänellä ei ole itsellään lapsia... Tuo on asia jonka varmasti jokainen äiti käy läpi jossain vaiheessa :) Itselläni on 8kk vanha poika ja olen paininut aivan samojen asioiden kanssa :) Tsemppiä!
VastaaPoistacee: 2 vuotias tytär ja 3 siskonpoikaa onpa sulla hyvät hoksottimet!! olisi myös poika mutta hän menehtyi.
Poistacee: niinpä! Ihan varmasti, JOS tällä anonyymillä mukamas on lapsia, niin hän on kokenut ärsytystä oman ajan puutteesta ja vapauden rajoittumisesta. Ja jos ei muka ole, niin hänellä ei ole vissiin ollut ennnen lapsia omaa elämää ollenkaan. Tai ehkä tässä onkin kyseessä Rouva Äiti Täydellinen.
PoistaAno: Just :D
hahahahaha :DDDDD just itelles. minZu hej ole hyvä ja ota se pääsi pois sieltä perseestä. ei sua yksinkertaisesti olla tehty äidiksi. tottahan toki kaikilla on joskus turhautumista ja sitä että haluaisi palata vanhaan aikaan. eri asia on kuinka voimakkaana sen kokee! rakkaudella sanon mutta olet vaan varmasti maailman paskin äiti. etkö itse ymmärrä että puolet sun kavereista nauroi katketakseen kuullessaan tuosta toukasta, joka tosin on kaunis poika, ja olivat varmoja että heität sen seinälle heti kolmantena päivänä kun tajuat syöneesi yhden porkkanan liikaa?? :DDDD herää jo ja avaa silmät niin näet miten sulle nauretaan ja miten sua halveksutaan. Kukaan ei ota sua tosissaan äitinä tai ihmisenä sen jälkeen mitä sä olet ollut eli täysi sekopää tai "vitun hullu lutka joka ei osaa pitää niit vitu jalkojaa ummes".
PoistaAno: Olen surullinen tyttäresi puolesta kun hän on saanut sinunkaltaisesi äidin. En halua edes kuvitella millaiseksi hulluksi koulukiusaajaksi hän kasvaa kun roolimallina on äiti, joka laukkaa netissä haukkumassa toisia äitejä vaan haukkumisen ilosta?!
PoistaKirjoitit juuri niin noi asiat kuinka mäkin ne koen,aina viimeiseen lauseeseen saakka :) hyvä teksti.
VastaaPoistaHyvä tietää, etten ole ainut, joka tuntee näin. Täysin normaalia siis.
PoistaKiitos<:
Nää on nää anonyymien tekstit aika kamaa. Ei voi muuta kun hävetä silmät päästään kun kehtaa edes elää tuollaiset. Aika noloa tulla toisten blogeihin vaan haukkumaan ja väittämään, että olis itse maailman paras ja aina oikeassa. Minuukin vituttais olla tuollanen.
VastaaPoistaPs, Minna, onhan sitä aina mies vieressä hoitamassa poikaa, jos itse haluaa mennä jonnekin! :D Kokeile joskus, on varmasti mukavaa käydä esim terassilla kavereiden kanssa. :)
Vaikka siis paraskin sanomaan kun ei niitä lapsia oo miulle vielä tullut, mutta VOIS olla mukavaa kun ukko hoitais lasta kun ite viilettää joskus. :D
PoistaJuu, tää anonyymi on ihan huippu:D Varmasti tällä henkilöllä on jokin pahasti vinossa. Ihan oikeesti, ton pitkän kommentin sisältö on sairasta. En meinaa sairaalla nyt sitä et haukun anonyymiä, vaan ihan oikeesti on sairasta, jos haluaa tulla anonyyminä haukkumaan toista ihmistä, jota ei edes tunne. :(
PoistaMiten tollasta vois ottaa tosissaan, ja miten anonyymi kuvittelee, et toi sen turhanpäivänen avautuminen liikuttaa yhtään ketään... Korkeintaankin naurattaa ja sääliks käy tätä ihmistä.
Totta, onhan mies tässä.:)) Pitkiä aikoja en tosin voi olla poissa, kun imetän vielä. Enkä koe oikeastaan tarvettakaan - taidan nimittäin itse kokea tällä hetkellä enemmän eroahdistusta kuin Leo. Haha:D
No onhan toi hieman kieltämättä aika naurettavaa, ja aika lapsellistakin jos ihan suoraan sanotaan. :D Mut anoilta tulee joskus ihan mukavanpuoleistakin wtf-kommenttia. :D Joskus, kun kirjoitin ensimmäisen osan noista "aforismeja rakkaudesta" omaan blogiin, tuli joku anonyymi ja kirjoitti jotaint tyyliin, että "Sinusta aina haaveilen ja iltaisin mietiskelen nim. rakastunut 81" Dude, shit the fuck? :DD
PoistaVoi, odota sitä aikaa kun Leo kasvaa noin kolme tai viisvuotiaaksi, kun äiti on se kaiken alku ja loppu. :DDD Ite hoidellut sellaisia pienokaisia, niin on se suloista, kun ilman äitiä ei voi mennä minnekään ja jos äiti lähtee pois, niin maailma pysähtyy ( - tosin vaan hetkeksi, kun kaverit pyytää leikkimään ;) ).
"Ruskeasilmäinen romeo jonka sydän on puhdasta kultaa ja rakkautta tulvillaan. Sinusta aina illoin haaveilen
PoistaRakastunut vm83"
Noinhan se meni. :DDD
Kyl anoilta tulee kivoi kommenttei, siks en haluis ottaa anonyymikommentointia pois. Mitään tollasta ei oo mulle tullut ahahah:D hauska!
PoistaAivan ihana teksti <3 :) Luulen että kaikki käyvät tuon asian jossain välissä läpi ja miettivät entisen "elämän" ja nykyisen eroja ja kadehtivat niitä jotka saavat mennä ja tulla miten huvittaa, siltikään katumatta sitä että on nyt äiti ja äidin velvollisuudet :))
VastaaPoista