tytölle ja minulle

Jos joku olisi vuosi sitten väittänyt, että minä kirjoitan täällä bloggerissa muille bloggaajille kommentteja ettei kannata laihduttaa, niin olisin nauranut itseni hengiltä. Olin todella sairas ja laiha ja tavoitteena oli laihtua 45 kiloon. Pääsinkin melko lähelle tavoitepainoani kevään mittaan...Mutta tänä päivänä mä olen Aspire ilman anoreksiaa. En ole vielä Aspire ilman syömishäiriötä, mutta anoreksiaa, mulla ei enää ole. Nyt etenkin siis huomaan, miten paljon mä olen parantunut. Tahdon itse todistaa muille ettei anoreksia ole paras kaveri, joka tuo onnen ja kaiken ihanan sisällön omaan elämään. Ihan huimaa, miten ajatukset muuttuu - miten voi parantua. Melkein liikutun, kun huomaan, miten elämä voittaa.

Kirjoitin eräälle tytölle näin:

"Koita miettiä, että mitä sä yrität paikata laihduttamisella. Mulla laihdutusajatukset, se anoreksiamörkö alkaa pälättää silloin kun mulla tulee vaikka:

a)vastoinkäymisiä, pieniäkin esim. 1) etten saa kokeesta hyvää numeroa tai 2) joku ystävä vaikka peruu tapaamisen (anoreksia huutaa heti että, syy: "siksi koska olet niin tylsä ja läski ja laiska paska ettei kukaa ees haluu olla sun kaa") 
b)kinkkiset ihmissuhteet esim. suhde J:n kanssa  on tuonut laihdutusajatukset eri syistä pintaan moneen kertaan 
c)riidat (ystävien tai vanhempien kanssa) 

d)suhde vanhempiini/kotiolot
e)yksinäisyys
f)tylsyys, elämän mitättömyys
g)_huono itsetunto_
h)pelko tulevasta

Kuulostaako tutulta? Koita huomata, missä tilanteissa sun tekee mieli laihduttaa tai missä tilanteessa laihdutusidea saa alkunsa. Mieti konkreettisesti, vaikka paperille kirjoittaen, mitä plussaa ja mitä miinusta siitä seuraa jos/kun laihdutat. Tee myös lista siitä, mitä sä laihdutuksella haet. Sitten vertaa keskenään plussa-, miinus- ja "miksi haluan laihtua" -listaa. luulen, että huomaat saman kuin mä aikoinaan - että kaikki se mitä haluat laihduttamalla saavuttaa, kuuluu myöskin miinus listaan. Eli laihdutus viekin sen kaiken pois, mitä haluat itse laihdutuksella saada. (toivottavasti ymmärsit, mitä ajan takaa)

Anoreksia on sairautena vittumainen kusipää, ristiriitainen idiootti, joka aivopesee pään huolella. Syömishäiriöinen ajatusmalli on kuin ikuinen oravanpyörä josta on vaikee päästä pois. Mutta siitä pääsee! Siitä mä olen 100% varma."

Halusin julkaista kommenttini täällä blogissa ihan kirjoituksena, koska tästä mä huomaan muutoksen, joka on mun päässä tapahtunut. Ja tämän avulla te muutkin huomaatte, ettei anoreksia pysy ajatusten ja tekojen kaikkivaltiaana ikuisesti. Jos sen päättää syöstä vallasta ja päättää ottaa ohjat omiin käsiin, niin se on enemmänkin kuin mahdollista. Vaikeaa se on, mutta rohkeat yrittää. Rohkeat myös epäonnistuu, yrittää uudestaan ja uudestaan ja lopulta ne voittaa.