Kysyin itseltäni, tunnenko mä itseni hyödylliseksi tai tarvittavaksi. Vastasin, että: ajoittain, harvoin. Tunne siitä, että on tarpeellinen, luo pohjan onnellisuudelle.
Mulla ei ole pohjaa eikä lattiaa saati sitten kattoa. On vain neljä seinää, joita koitan pitää pystyssä tylsyydelläni. Kenelle voisin olla hyödyllinen tai tarpeellinen nainen, kun en ole sitä itsellenikään?
Olen sekava ja pysyn vain joten kuten pystyssä seinieni kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti