risteys

Tervetuloa uusia lukija <3 ja tervetuloa myös vanhoillekin!

Kaikki meni hyvin. Tänään oli siis ensimmäinen varsinainen päiväni päiväosastolla, ja tällä hetkellä mä olen täynnä, todella täynnä, ja lisäksi mua närästää ja turvottaa. Tänään todella huomasin, kuinka vääristynyt kuva mulla on siitä, kuinka paljon ihmisen kuuluu syödä. Jos olisin ollut kotona, olisin syönyt vain puolet siitä puuromäärästä, jonka söin tänä aamuna osastolla. Ja tuskin olisin leipää syönyt ollenkaan. Maidosta puhumattakaan. Lounaalla wok-ruokaa kuului ottaa 3dl, minun käsitykseni riittävästä lounaasta olisi ollut noin neljäs osa tuosta määrästä. Pääruuan lisäksi piti syödä leipä+margariini, salaattia ja lisätä siihen kastiketta sekä juoda maitoa. Maidon juominen ja lämpimän ruuan syöminen on mulle jonkinlainen ongelma. En tiedä, miksi. Jotenkin mulle on kai jäänyt sellainen kuvitelma, että ne lihottavat. Välipalaksi syötiin hurmaava kinuskipikari vai mikä sen nimi nyt olikaan. Kaloreita.... hmm.... liikaa... hmm... mutta lusikoin sen kiltisti suuhuni...hmm....

Lisäksi meillä oli keskusteluryhmä, jossa puhuttiin fiiliksistä ja siitä miten viikonloppu on mennyt ja uudet tytöt, minä mukaan lukien esittelimme itsemme ja kerroimme vähän missä mennään. Ja meillä oli myös ruuansuunnitteluryhmä, jossa suunniteltiin torstain lounas ja välipala, jotka me itse laitetaan. Vapaa-aikaa oli muutama tunti ja silloin mä lueskelin lehtiä ja juttelin muiden tyttöjen kanssa.

Välipalan jälkeen sai lähteä kotiin. Nukahdin taas tuttuun tapaan bussissa, ja heräsin siihen kun pääni retkahti pikkuisen taaksepäin. Havahduin myös siihen, että mua särki kamalasti päähän, mietin pitkään mistä ihmeenstä se mahtaa johtua. Ei ainakaan siitä, ettenkö olisi syönyt! Sitten keksin: en ollut juonut pepsi maxia koko päivänä. Mikä narkomaani.

Hieman pakkomielteisenä tyttönä mun oli pakko laskea tämän päivän kalorit. Tulokseksi sain 2185 kaloria. Tiedän, että se on täysin normaali määrä, mutta kun lukema ylitti 1500 kalorin aloin mennä paniikkiin. Mielessä kävi, että skippaan päivällisen ja iltapalan, mutta en tee sitä. Tänään syön normaalisti. En ole vielä kuitenkaan luopunut laihdutus-ajatuksesta, eikä mun halu laihtua ole kadonnut minnekään. Mutta tänään syön normaalisti, elän päivä kerrallaan.

Nyt mulla on makaroonilaatikko valmiina, salaatti tehtynä ja pöytä katettuna. Päivällisen jälkeen aion lähteä salille, ja sen jälkeen on päivän viimeisen aterian vuoro, iltapalan. Sitten voin taputtaa itseäni selkään ja onnitella siitä, että olen ensimmäisen kerran vuoden jälkeen syönyt normaalisti koko päivän ateriat.