Mun pää räjähtää, koska mä ajattelen ihan liikaa. Mun tekis mieli laihduttaa!!!! Se olio mun päässä sanoo, että mun täytyy. Luku 47 on pinttynyt mun päähän. Pakko painaa 47 kiloa. Niin...joo ja sit oisin sairas ja osastolla taas syömässä hirvittävän isoja ruoka-annoksia. Mutta sitten näyttäisin kauniilta ja kaikki vaatteet ois ihania mun päällä ja ja ja. Ja paskat.
Mut mä oikeesti syön ihan liikaa. Mä vaan syön ja syön kaiken mitä nään. Syömisestä tulee hetkillisesti niin hyvä olo. Sitten sen jälkeen tulee huono olo, koska tunnen syyllisyyttä. Sit ehkä joskus oksennan juu... En tee sitäkään edes oikein, että se laihduttaisi mua. Huoh...
Vituttaa nyt vaan vittu kaikki ja tääkin postaus on nyt tällänen paska valitus.
Ja tänään mietin taas eri tapoja lähteä täältä pois. Junalla, metrolla, lääkkeillä, sillalta liitäen tai veteen upoten. Oon aika hullu kun oikeen suunnittelen ja mietin eri vaihtoehtoja ja tapoja. Mietin kunkin tavan miinuksia ja plussia, siis esim että sattuuko yms.
En oikeasti tiedä, pitäiskö mun hakea apua näihin mun ajatuksiin. En terapiassa koskaan saa sanottua, koska ajattelen ettei kukaan mua kuitenkaan usko tai ota tosissaan. Olen sanonut eräälle ystävälle, että pelkään sitä päivää kun joskus vielä toteutan jotain suunnitelmistani.
Määmämää käske sen luvun päässä painua helvettiin ja jäädä sinne. Sitäpaitsi kyllä sä näytät nytkin kauniilta. Etkä sä nyt mihinkään lähde, tai lähen henkilökohtasesti hakemaan sua takasin sieltä rajan toiselta puolen kävi miten kävi.
VastaaPoista-Sherlock
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaJust letting you know that, you are not alone.
VastaaPoista- not afraid.
mäkin pelkään niitä ajatuksia, niitä mietteitä että miten lähtis. kun niin monesti ne vaan tulee kirkkaina päähän, niin kirkkaina et vois luulla niiden olevan totta, jotain muisti- tai ennekuvia tai jotain..
VastaaPoistaja mulki on se ääni, se mato joka sanoo et laihduta mutta en uskalla (tai JAKSA, läskiläski) toteuttaa niitä ajatuksia...