Mä seison tässä niin kuin eilenkin. Ja mä seison tässä leuka väristen.
Mietin, kuuleeko meitä kukaan, onko missään ketään. Mä olen aina tässä, niin kauan kunnes tiedän vastauksen. On meillä jokin merkitys oltava. Onneksi meillä on ainakin toisemme. Mä huomasin, että tuuli on päivä päivältä kylmempi.
Onneksi me voimme lämmittää toisiamme niin kauan kuin olemme tässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti