Eläminen on keinumista

Oltiin keinumassa viime viikolla. Tässä näkyykin aika hyvin se kauhea juurikasvu. Anteeksi, etten ole saanut ennen ja jälkeen kuvia tänne, on ollut aika rankkaa. Väsyttää. Eikä nukkuminen auta. Viime yönäkin heräilin kymmenen minuutin välein. Tuntui ettei mua nukuttanut ollenkaan tai aivan kuin en edes olisi nukkunut.

Leo kyllä nukkuu nykyään lähes täysiä öitä, että hän ei mua valvota. Yösyönnitkin ovat huomattavasti vähentyneet. Yleensä Leo on tissillä klo 5-6 aikaan eli melkein aamulla. Viime yönä heräsi itkeskelemään noihin aikoihin, annoin tutin ja sitten nukkui aamuun asti hyvin, klo 9 asti. Nukkumaan Leo käy 21-22 välillä. Ja tosissaan seuraava herätys on aamun ensimmäisinä tunteina. Tutti pelastaa aika monesti heräämiseltä liian aikaisin. On meillä helppo lapsi. Ihanuus!

Mua tosissaan väsyttää jotenkin kroonisesti koko ajan. Pinnakin on aika kireä. Soseen syöttämiset saattaa mennä hammasta purren - täytyy pitää maltti, etten heitä lusikkaa ja sosekuppia seinään. Lapsi rimpuilee, ei avaa suuta, päristelee, heiluttaa päätä ja kääntyy syöttötuolissa katsomaan taakseen. Soseet ovat pitkin naamaa ja mun hiuksia ja vaatteita. Leon kädet ihan porkkanasti oranssit. Lapsen mahassa on loppujen lopuksi ehkä murto-osa ruuasta. Täytyy vaan hengittää, olla hiljaa hetki ja puhua rauhallisesti. Helpommin ehkä sanottu kuin tehty, jos oikeasti väsyttää ja on pinna kireällä.

Leo on kieltäytynyt tissistäkin ja tuttipullosta aika ajoin. Tuttipullosta juo hyvällä tuurilla 100ml kerralla, yleensä 60-80ml. Todella vähän siis tuon ikäiselle. Tissillä ei jaksa maata vaan alkaa rimpuilla ja katsella ympärilleen, ja kun koitan antaa rintaa, alkaa vain rasittava kitina ja itkun vääntäminen. Tuttipullo työnnetään kaksin käsin pois ja päätä heilutetaan ettei tuttipulloa enää saa laittaa suuhun takaisin. Ja taas tulee itku.

Kai tämä lievä syömislakko johtuu hampaista, joita taitaa tulla kahden olemassa olevan lisäksi vielä lisää lähiaikoina. Hyvin tuo muksu näyttää kuitenkin kasvavan sekä nukkuvan, kuten jo mainitsin. Että kai sitä ruokaa menee ihan riittävästi kuitenkin kun on suurimmaksi osaksi todella hyväntuulinen ja uni maittaa.

Mun uusi tukka on aika paljonkin lyhyempi kuin vanha. Vielä joulukuussa mun tukka ylettyi puoleen selkään saakka. Noo, aina voi kasvattaa uudelleen... Mulle laitettiin nyt pelkästään raitoja, koska koko pään värjäys olisi ollut mahdotonta, kun mun hiukset olivat niin monisävyiset valmiiksi. Jonkun ajan päästä (sitten kun on rahaa) laitan lisää raitoja, ja ilme muuttuu entistä vaalemmaksi ja raikkaammaksi. Olen kuitenkin tyytyväinen näihin nyt, vaikka juurikasvua ei aivan kokonaan tietenkään saatu piiloon pelkillä raidoilla.

Vielä haluaisin ne rakennekynnet, ripsien pidennykset ja kauniin rusketuksen. Lisäksi hierojalle olisi kiva päästä, jalkahoitoonkin ja kasvohoitoon, johonkin ihanaan raflaan ja ulkomaille, mieluiten etelään. Ei tule tapahtumaan.

Nyt menen syömään pullaa. Tein toissapäivänä helkutin ison taikinan ja sitä sitten leivottiinkin. Unelmien kroppa siintää silmissä, mutta pulla maistuu vaan niin hyvältä. Korvapuustit, nam!

Ps. Leo on niin ihana, et voisin pussailla sitä päivät pitkät. Mulle tulee välillä ihan hulluja rakkauden ja onnen puuskia tota pientä kohtaan.