Iholla

Iholla -sarjaan haetaa uusia naisia. Tekisi mieli laittaa hakemus, mutta läheisten pitäisi olla myönteisiä asian suhteen, koska olennaisesti hekin näkyisivät sarjassa. Ainakin nettisivuilla luki, että läheisten sopisi olla okei kuvaamisen suhteen. En tosiaan edes usko, että mua valittaisiin, mutta olisi kiva edes kokeilla.

Ohjelman formaatti on mun mielestä mielenkiintoinen - naiset kuvaavat omaa elämäänsä kaikkine ongelmineen ja onnellisuuksineen päivineen. Toki ohjelma antaa varmasti vääränlaisen kuvan monista naisista, se pitää kaikkien katsojien muistaa. Sen huomaa, kuinka tilanteita dramatisoidaan ja koitetaan saada asiat vaikuttamaan mielenkiintoisilta ja jännittäviltä. Kestäähän yksi jakso vain 30min mainoksen mukaan lukien niin ei siihen paljoa ihmisen elämästä mahdu. Vaikka joistain tapahtumista tai ihmisistä voikin saada vääränkuvan niin itse olen nähnyt jokaisessa ohjelman naisessa jotain samaa kuin itsessäni.

Tänään puhuin veljeni kanssa ohjelmasta ja isä kuunteli keskusteluamme ja tokaisi että mitä järkeä tuollaisessa ohjelmassa on. Veli sitten sanoi, että joku joka sitä katsoo saattaa huomata, että joku muukin ajattelee ja tuntee samalla tavalla - ettei olekaan yksin. Niin, mullekin on tullut tuo tunne, se että hei noikin naiset tuntee ja pohtii samankaltaisia asioita ja kokevat samantapaisia ongelmia kuin minäkin.

Olen varsinainen pohtija ja miettiskelijä, mikä on varmasti tullut selväksi teille lukijoille. Olen aika syvällinen ihminen, joskus liiankin, mutta se on mun tapa selvitä elämässä. Jokaisella on oma tapansa.

Olisi mielenkiintoisa kuvata itseään. Toki mukana tulisi myös varmasti muita tilaisuuksia joihin täytyisi osallistua esimerkiksi haastatteluja lehtiin, nettiin, vierailuja yms. mitä nykyisetkin naiset tekevät. Ja julkisuus. Se pelottaa, ja ehkä saa mut olemaan laittamatta hakemusta. Ja myös se, että J ja isä eivät olisi niin mielissään ajatuksesta. Varmasti monet tuhannet naiset laittavat hakemuksia, miten minä muka voisin edes päästä kuuden naisen joukkoon? Ei mun elämä niin mielenkiintoista ole. Olen ehkä kokenut vaikeita asioita, mutten tällä hetkellä elä mitään muutosvaihetta elämässäni tai odota minkään muuttuvan radikaalisti. Tämä on tällaista vauva-arkea nuorena äitinä ja talvella koulun aloittamista, perus arkea ja omia tunteita ja ajatuksia. En tiedä... En ole järin mielenkiintoinen ihminen.

Hakemuksen voi jättää kuun loppuun mennessä. Enpä tiedä. Olisi kivaa tehdä jotain itsensä eteen, jotain aivan uutta ja mielenkiintoista. Ottaa jokin riski ja vähän pelottava askel, mutta tosissaan, en usko, että pääsisin. Pääasia ehkä olisikin vain tuon hakemuksen laittaminen. Olisinpahan joskus kokeillut jotain jännää.