Kohta starttaa 40.raskausviikko, jonka lopussa häämöttää maaginen laskettu aika. Huomenna siis rv 39+0. Jännää saavutetaanko vielä rv 40+0. Mutta voihan tässä toki 'huonolla' tuurilla joutua odottelemaan vielä kolmekin viikkoa.
Huomen aamulla mulla on käynti Naistenklinikalla, se tarjonnan tarkistus, ja mua jännittää. Jännittää se, että jos vauva onkin kääntynyt takaisin perätilaan niin, mitä sitten on edessä. Voisiko mulla siinä tapauksessa olla nyytti sylissä jo ehkä tällä viikolla? Voisipa hyvinkin, luultavasti. Ihan uskomatonta. Jos siellä sittenkin pää alaspäin köllötellään niin sitten luultavasti odottamista edelleen edessä.
En tiedä, kummin päin toivon vauvan olevan. Synnyttäisin kylläkin mieluummin alateitse kuin sektiolla. Joten siinä tapauksessa raivotarjonta olisi kiva, mutta toisaalta en jaksaisi enää odottaakkaan, koska olo käy kieltämättä päivä päivältä tukalammaksi vatsan kanssa. Sitä kantaa ajatellen perätilas olisi "kiva", jolloin sektio olisi ehkäpä edessä.
Perätila vauvankin voisi tosin synnyttää alateitse, jos se on mun lantion kannalta mahdollista, mutta ajatus tuosta synnytyksestä vähän pelottaa. Vauvan painoarviokin on vain arvio eikä faktatietoa. Ja tämä poikahan voi olla oikeasti isompikin, varsinkin kun mulla on se raskausajan diabetes. En haluaisi ensin koettaa synnyttää lasta perätilassa alateitse ja sitten huomattaisiin, ettei se mahdukkaan ulos tai jotain muuta ongelmaa ilmenisi ja joutuisin kuitenkin loppujen lopuksi sektioon. Toki raivotarjonnassakin olevaa vauvaa alateitsesynnyttäessä joutuu joskus lopuksi kiireelliseen tai hätäsektioon, mutta todennäköisyysprosentti tälle on mun tietääkseni kuitenkin pienempi kuin perätilavauvan synnytyksessä. No, huomenna olen vähän viisaampi, kun voin kysellä kätilöltä mieltä painavia juttuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti