Perjantaina juhlittiin ystävien kanssa ystävän, V:n, synttäreitä. Oli hauskaa, vaikka joinkin vähän liikaa. Kun pääsin kotiin, mietin kaikkea, mitä tässä lähiaikoina on tapahtunut. Eniten mietin J:tä ja syytin itseäni kaikesta mahdollisesta, inhosin sinä hetkenä itseäni niin paljon.
Mä viilsin ja aloin itkeä. Mun kädet olivat ihan veressä ja verta valui myös lattialle suurina pisaroina. Menin itkien herättämään isän. Sitten äiti ja isä putsasivat mun käsiä ja tyrehdyttivät verenvuotoa. He veivät mut sairaalaan tikattavaksi. Sain käteeni kolme tikkiä, yhteen haavaan kaksi ja toiseen yhden. Sen jälkeen mut otettiin seurantahuoneeseen nukkumaan. Kun mut puhallutettiin ensimmäisen kerran, puhalsin 1,57. Sitten odoteltiin, että promillet olisi lähellä nollaa, jotta voisin tavata psykiatrin.
Sain onneksi tulla kotiin. Psykiatri kirjoitti mulle reseptin Opamoxia ahdistukseen. Sain käskyn pysytellä loppu viikonlopun kotona turvassa vanhempien valvonnan alaisena, ja jos tilanne kriisiytyisi, mun pitäisi heti mennä takaisin sairaalaan.
Toi sun sairaalareissusi kuulostaa niin tutulta..
VastaaPoistaMulla on taas lisääntynyt ahdistuskohtaukset ja pelot niin paljon, että opamox, here I come, again :|