viltin alla ja varpaita palelee

Olen ihan solmussa ja sekaisin, kun saan kuulla rakkauden ja ihastumisen tunnustuksia vasemmalta ja oikealta. Hämmenyn. Tänään olen maannut viltin alla ja miettinyt tätä monimutkaista ja outoa tunnetta, rakkautta. Ja sitä, missä ihastumisen ja rakastumisen raja oikein kulkee?

Mulle rakkaus merkitsee syvää kiintymystä johonkin tiettyyn henkilöön. Se on kunnioittamista ja toiselle tilan antamista sekä sitä, että haluaa toiselle vain hyvää. Rakkaus on myös toisen hyväksymistä juuri sellaisena kuin tämä on, sekä aina tukena olemista kun sitä tarvitsee.

Silloin kai tietää olevansa rakastettu, kun tuntuu, että yltää parhaimpaansa, tuntuu kauniilta ja siltä, että itsellä on jotain merkitystä. Että voi olla oma itsensä, eikä tarvitse yrittää mitään tullakseen hyväksytyksi. Silloin myös tiedostaa oman ainutkertaisuutensa ja elää tuota tunnetta toteen - tuo ihminen rakastaa juuri minua.

Rakkaus on ymmärtämistä, että toinen ei ole täydellinen, vaan se toinen on täydellinen itselle - epätäydellisenä.

Ihastumisen ja rakastumisen raja on häilyvä. Luulen kuitenkin, että ihastumisen voisi tunnistaa miettimällä, miltä itsestä tuntuisi, jos suhde tunteiden kohteeseen loppuisi. Kaataisiko se koko maailman, tulisiko sellainen suru ja tyhjä olo rintaan ja aukko sydämeen. Luulen, että jos on pelkästään ihastunut, niin ero ei aiheuta niin suurta tuskaa ja surua. Ihastunut voi olla, ja varmasti onkin, eron jälkeen pettynyt ja surullinen, mutta rakastunut voi olla surun, pettymyksen ja haikeuden lisäksi jopa vihainen ja raivoissaan eli sanoisin, että rakkaus on syvempi tunne. Jos rakastama ihminen tekee rakkaudettoman teon, niin kyllä siitä haava jää. Syvempi haava kuin ihastuneen pintanaarmu. Rakkaudessa on suojaton, rakastaessaan on kuvainnollisesti alaston toisen edessä. Ihastunut voi pitää jonkinlaista suojakuorta edessään suojellakseen itseään, mutta rakastunut on haavoittuvainen. Ei voi olla rakastettu, jollei ole oma itsensä, eikä kukaan meistä synny suojakuoret päällään.

hrrr varpaita palelee
...Sellaisia ajatuksia rakkaudesta...