tiistai 30. heinäkuuta 2013

kookokselta tuoksuvat tytöt


Mulla ei ole taaskaan meikkiä. Lapsi otti leikkeihinsä meikkivoidesienen ja se jäi sille tielleen. Poskipuna paakkuuntuu kasvoissa eikä ripsiin jaksa harjata väriä, koska se leviää kuitenkin kuumuudessa.

Istun siinä penkillä hikisenä ja valkeana. On loppukesä ja mä olen maidonvärinen. Reisien raskausarvet näkyvät sortsien lahkeiden alta. Äitiys, opiskelu ja auringonpalvonta on oikeasti aika haastava yhtälö.

Ilmastointi ei tosiaankaan toimi. Kattoikkuna on sentään nostettu ylös, jospa sieltä puhaltaisi vähän ilmaa ihmisten nihkeisiin niskoihin.

Olen valinnut paikkani ovien vierestä, tietenkin, jotta ilmavirta viilentäisi tukalaa oloani edes hieman. Raskausajan hikoilu taisi jäädä minuun pysyvästi. "Huumeesi saattavat olla jonkun perseestä!" -tarra on raaputettu irti viereisen istuimen selkänojasta. Teksti on kadonnut jonnekin, viime viikolla se vielä oli siinä. Jäljellä on vain liimasta jääneet tahmeat rumat rajat.

Moottoritien jälkeen sisään kävelee vaaleatukkainen tyttö. Suunnilleen siinä Kumpulan kohdalla. Merkkilaukku, pistän merkille. Aurinkolasitkin kalliit, ehkä kuitenkin feikit, samapa tuo. Hiki valuu selkää pitkin. Tyttö kävelee ohitseni kookokselta tuoksuvana ja jää istumaan taakseni. Laihakin vielä. Luon katseeni reisilleni. Ei sanaakaan. Tytöllä ei varmastikaan valu hiki, tuoksuuhan hän kookokseltakin. Tuoksuttelen kookosta loppumatkan.

Perillä. Lokit huutaa kilpaa ja bussi ajaa melkein päälle. Paidassa on pieni märkkä läntti alaselän kohdalla ja laukku painaa taas tonnin. Pirre kissan sadepäivä -kirja on tullut vahingossa mukaan. Laukussa on myös yliviivaustussi, panadolia, nenäliinoja, liberovaippa, hiuslakka, alwaysside, miljoona kauppakuittia, irrallaan tietenkin, kuulokkeet, sateenvarjo, korvakoruja ja huulirasvoja lompakon ja avaimien lisäksi. Lapsi ei ole mukana, eikä todellakaan sada vettä.

Ostosreissullani mallainen poikien vaatteita Lindexillä, vaikka etsin itselleni paitaa. Loppujen lopuksi ostan pirkka kahvia, itseruskettavaa ja kookokselta tuoksuvaa rasvaa body shopista. Huomenna aion pitkästä aikaa meikata. 

2 kommenttia:

  1. <3

    tää oli tosi hieno teksti. mä oon sitä mieltä että sun pitäis tosissaan kirjoittaa ja lähettää johonki kustantamoon. ooksä ikinä kirjottanu mitää pitempää?

    ja sydän oli myös sille tunteelle ja ajatuksille mitä susta huokuu kun luen tätä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En oo koskaan kirjottanut mitään kauheen pitkää. Joskus nuorena olin kirjottavinani jotain, mut se jäi aika äkkiä kesken. Oon kyl heittäny välil vaa, et voisin kirjottaa kirjan. Mut mistä sitten kirjottaisin. Ja osaisinko edes. :)

      sydän sullekin :))) <3

      Poista