lauantai 6. huhtikuuta 2013

tasapainottelun vaikeus

Oon ollut nyt jo pidemmän aikaa, valehtematta oikeastaan, tämän koko alkuvuoden ihan hukassa mun kropan ja painon kanssa. Koko ajan vatvon mielessäni, et miten pitäisi syödä ja miten liikkua. On ollut kausia, kun herkkuja ei ole mennyt yhtään ja ruoka on ollut riittävää ja terveellistä. Liikuntaa suht sopivasti. Sitten on kausia, kun herkkua olen syönyt silloin tällöin ja liikuntaa silloin tällöin ja vähiten haluaisin muistella kausia, kun maha pullottaa ja housut kiristaa, naama kukkii uusista finneistä ja olo on mitä kamalin. Tätä viimeistä on nyt jatkunut taas ihan liian kauan.


Musta tuntuu, että oon aivan hukassa, siis niin kuin tosi sekasin. Tiedän, mitä pitäisi syödä ja milloin ja miten, mutta silti ostankin suklaata ja syön samalla, kun olen todella ahdistunut siitä, että syön suklaata? Ei mitään tolkkua? Enkä siltikään pysty lopettaa. Mulla on pakottava tarve syödä loppuun se, mitä on mun edessä (tai kaapissa). Ei auta, että laitan sen pois, syön se silti, koska on pakko. Miksi? En tiedä, en tosiaan tiedä. Pelottavaa on, että olen jopa harkinnut oksentamista. Siis nimenomaa harkinnut, en toteuttanut tai edes yrittänyt. Mutta mielessä on käynyt, että "no entä jos sit tyhjentäisin, oisko se niin paha. Kai se olisi pienempi paha kuin se, että lihon sotanorsuksi." No, tietysti se olisi paljon suurempi paha kuin nykytilanne, mutta kai tämä kertoo jotain tästä tilanteesta, siitä siis, että olen aika pihalla.

Yritän miettiä, että mikä mua vaivaa. Miksi käyttäydyn näin. Miksi tää mun syömiskäyttäytyminen on tällaista? Tiedän, että puran mua vaivaavat ongelmat ja asiat ruokaan ja syömiseen ja syömättömyyteen. Nyt en vain osaa ajatella, että mikä se ongelma tämän alla oikeasti on. Tai osaan tavallaan, mutta tällä hetkellä ei ole mitään hätää.

En jaksa enää tätä tunnetta. Musta tuntuu usein, että vihaan mun kroppaa, koska paisun ja paisun. Peiliin katsoessa sanon ääneen: "hyi vittu, miten voin näyttää tältä." Ja oikeasti tiedän tasan tarkkaan miltä näytän. Kyse ei ole mistään vääristyneestä kehonkuvasta. Tiedän painavani yli 60 kiloa ja tiedän, että BMI:n ei ole enää lähelläkään 20 vaan lähempänä sitä ylipainon BMI:tä.

Nytkin istun koneella ja mietin, mitä voisin tehdä toisin. Tai miten pystyisin onnistumaan tasapainoisessa syömisessä?

2 kommenttia:

  1. Näytät älyttömän upealta noin, usko pois. Tekisin mitä vain näyttääkseni yhtä hyvältä. :)

    VastaaPoista