Äsken oli ihana halata äitiä meidän juttelu-tuokion päätteeksi, se antoi vähän voimia. Me juteltiin siitä, miten mulla menee nyt ja myös tämänpäiväisestä terapia käynnistä.
Niin, no mulla menee nyt aika huonosti. Ensinnäkin ahdistaa ja masentaa melkein kaikki: koulu ei suju, sää on koko ajan huono enkä ole nähnyt kavereita aikoihin. Lisäksi ajatukset pyörii jatkuvasti ruuassa, painossa, senteissä, läskeissä, syömisissä yms. tiedättehän, listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Haluan parantua, mutta haluan myös laihtua, onpas ristiriitaista. Laihtumisesta puheenollen, tänään terppa otti painon ja se oli laskenut. Salaa sitten iloitsin asiaa, mutta tiedän etten saisi...mutta niinkuin sanoin tuntuu, että tärkein asia tällä hetkellä on se, että laihdun. Täytyy vain olla laiha, painaa vähän.
Tällä hetkellä sairas puoli mun sisällä on voitolla. Kannustan sitä, voi ei.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti